Historia
Pappilankosken (Lavilan) vesiratasmylly on rakennettu vuonna 1879. Paikalla oli aiemmin 1700-luvun lopulla rakennettu alkeellisempi ratasmylly. Mylly paloi 1800-luvun alussa, jonka jälkeen se rakennettiin uudelleen kymmenisen vuotta myöhemmin.
Uudelleenrakennuksen jälkeen myllyssä alettiin jauhaa myös vehnäjauhoja. 1810-luvulla myllyssä jauhettiin kaikkiaan kymmenen tynnyriä jauhoja vuorokaudessa. Vielä vuonna 1813 jauhettiin vain Vuojoen alustalaisten viljaa, muiden viljoja alettiin jauhaa vasta myöhemmin. Jauhojen sihtaus- ja lesetyslaite otettiin käyttöön 1830-luvulla.
Vesiratasmyllyn valmistuttua 1879 sen vuokrasi mylläri Juha Trast, joka jauhatti vuokrasta Lavilan ja Vuojoen viljat. Hänen jälkeensä myllyä vuokrasi Frans Koskinen. Heidän välissään on saattanut olla muitakin vuokralaisia.
Paneliankosken Voima Oy kunnosti myllyn 1929, samaan aikaan, kun voimalaitoksen rakennustyöt aloitettiin. Mylly oli välillä pois käytöstä ja se otettiin uudelleen käyttöön kunnostuksen jälkeen. Vuonna 1932 mylläriksi valittiin Nestor Mäkelä.
Mylly oli toiminnassa vuoteen 1956 asti.
Lähteet: Eurajoen Pitäjäkirja 1977, Eurajoen historia II, Kaarlo Peren tekstit 9.5. ja 12.8.1985
Pappamopokerho tarttuu ohjaksiin
Paneliankosken Voiman omistama Pappilankosken vanha mylly oli jo päässyt rapistumaan (mylly oli purku-uhan alla), kun mopokerhon Olli Jaakkolalla syntyi idea, että siitä saataisiin mainio kokootumis– ja näyttelytila.
Kerho otti yhteyttä Paneliankosken Voiman toimitusjohtaja Kimmo Nurmiseen kysyäkseen myllyä käyttöönsä ja toimitusjohtaja tulikin innolla mukaan hankkeeseen.
Kerholaiset lupautuivat tekemään siivouksen ja sisäiset muutostyöt. Paneliankosken voima lupautui kunnostamaan katon ja kustannukset myllyn tarvikkeiden osalta. Mylly tuli kerhon käyttöön kunnostustyötä vastaan, mutta Paneliankosken Voima omistaa myllyn.
Mylly oli toiminut varastona ja traktoritallina vuodesta 1972. Tallia varten oli tehty isommat ovet ja keskilattiaa oli korotettu.
Kunnostus aloitettiin keväällä 2011 katon uusimisella yhtiön osalta. Kerholaiset suorittivat myllyn maalauksen ulkoa. Seuraavana oli sisäpuolen siivous ja purku.
Saneerauksen yhteydessä kattopalkit ja lattia korjattiin alkuperäiseksi. Eurajoen Seurakunta lahjoitti pystyyn kuivuneita järeitä puita; tukit sahattiin palkkeihin ja lankkuihin.
Myllykamari oli päässyt erittäin huonoon kuntoon. Esimerkiksi oli katto pudonnut. Lattia ja kattolaudat pestiin ja uusittiin vanhaan aikaan sopivaksi. Lämmitysuuni oli luhistunut ja se muurattiin uudelleen.
Alakerran varastohyllyt poistettiin ja kiviseinät pestiin homeesta. Tasakerran tolpitusta jaettiin uudelleen entiseen asuun.
Näyttelytilaan saatiin Eurajoen paloaseman saneerauksen yhteydessä poistetut vanhat kokoustilan pöydät ja tuolit.
Mylly saatiin kunnostettua keväällä 2012. Talkootunteja kertyi tuhansia.
Hienot myllyn avajaiset vietettiin18.5.2012 ruokaillen hyvien yhteistyökumppanien kanssa. Kerhon puheenjohtaja Jari Syren lausui parhaimmat kiitokset suuresta projektista. Toimitusjohtaja Kimmo Nurminen totesikin kiitospuhessaan, että tämä on hienoimpia yhteistyöprojekteja. Kustannuksia tuli, mutta kysyykö joku 10 vuoden päästä mitä maksoi, vaan lopputulos ratkaisee.
Paneliankosken Voima ja Eurajoen mopokerho ovat tehneet hienon kulttuuriteon tuleville polville.